Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2017.

Viisi tapaa kasvattaa opiskelumotivaatiota

Kuva
Välillä on aikoja, kun mikä tahansa on mielenkiintoisempaa kuin kirjan avaaminen ja opiskelu. Yhtäkkiä huomaa katsoneensa 10 jaksoa Netflixistä putkeen tai röhnöttäneensä kolme tuntia sohvalla älypuhelin kourassaan. Haluan listata teille asioita, jotka auttavat minua löytämään motivaation, ja toivon, että ne auttavat myös teitä. 1. Välitavoitteet Toukokuun puoliväli on vielä kaukana, kaukana tästä päivästä, joten urakka tuntuu aivan valtavalta eikä välillä tiedä edes mistä kohtaa kannattaisi aloittaa. Välitavoitteet pilkkovat urakan pienempiin osiin ja niiden saavuttaminen tuo onnistumisen tunteita. Jos tiedät olevasi surkea termodynamiikassa, aseta tavoitteeksi että jouluun mennessä osaat siitä monia asioita. Jos loistat biologiassa jo valmiiksi, aseta tavoitteeksi kerrata kaikki asiat maaliskuuhun mennessä. Jos sinulla ei ole vielä hajuakaan, mitä Lenzin laki tarkoittaa, ota tavoitteeksi opiskella tärkeimmät sähkömagnetiikan asiat marraskuuhun mennessä. Omista välitavoitteista

Syksyn kurssit yliopistolla

Kuva
Kerroin teille aiemmin, että tänä vuonna yritän valita yliopistolta sellaisia kursseja, jotka tukevat lääkishakuani mahdollisimman hyvin. Kesän aikana tulin siihen päätökseen, että vaihdan pääaineekseni kemian, sillä se tuntuu tällä hetkellä paljon mielenkiintoisemmalta kuin fysiikka, jossa suurin osa ajasta integroidaan ja derivoidaan mitä kummallisempia juttuja. Kursseistani haluan kertoa teille siksi, että koen todella monen pelkäävän jonkin toisen opiskelupaikan vastaanottamista lääkishaun aikana, kun mielestäni se voi olla kaikista fiksuin päätös jonka voi tehdä. Edellisvuotena siis tein laaja fysiikka 1 ja 2 kurssit, laaja kemia 1-3 sekä hieman matikkaa ja kaikki yliopiston pakolliset kielikurssit. Orgaaninen kemia 1. Kurssi keskittyy erilaisiin orgaanisiin yhdisteryhmiin ja niiden ominaisuuksiin. Siellä myös opetellaan nimeämään erilaisia yhdisteitä sekä käydään läpi erilaisia reaktioita ja reaktiomekanismeja ja raapaistaan pintaa erilaisista laboratoriotyöskentelytavoi

Miksi lääkäri eikä mikään muu? Osa 1.

Kuva
Haluan kirjoittaa pohdintaa siitä, miksi haen lääkikseen enkä jonnekin muualle. Toteutan tämän kolmen postauksen muodossa: yksi nyt, yksi joulun tienoilla ja yksi pääsykokeen liepeillä. Haluan näyttää teille, että lääkishakijatkaan eivät välttämättä ole syntyneet tietoisina siitä, että lääkis on se ainoa asia jota haluan, ja että varmuus hakemisesta ei ole aina vakio. Ensimmäinen kerta, kun päätin hakea lääkikseen oli noin seitsemänvuotiaana, kun totesin, että minusta tulee eläinlääkäri. Unelmani kantoi lukioon saakka, jossa vierailtuani Helsingin eläinlääketieteellisessä ja oltuani parilla luennolla, totesin, että tämä ei ole todellakaan mitä haluan elämältäni. Eläinlääkiksessä on ihmisiä, joiden elämä pyörii elukoiden ympärillä. Minulle eläin ei koskaan tule olemaan yhtä arvokas kuin ihminen on ja muun muassa inhoan sitä, kun joku viittaa eläimeen sanalla "hän". Eläinlääkärin työkään ei mielestäni olisi läheskään yhtä mukavaa kuin ihmislääkärin varsinkaan siinä kohtaa,