Teekkarista lääkäriksi

Tällä viikolla mun yo-mafysta loppui lisenssi. En ehtinyt tehdä ihan kaikkia tehtäviä, mutta olen nyt kerrannut melkein kaikki osa-alueet. Loppuaika pääsykokeeseen valmistautumisesta meneekin tehtäviä laskiessa ja biologian ajatuskarttoja väsätessä. Lisenssin loppumisesta tuli melko orpo olo. Olin jo tottunut siihen, että pystyin tylsällä bussimatkalla kaivamaan mafyn esiin ja kertaamaan biologian käsitteitä. Helppoa oli myös matkustaessa ottaa mukaan vain vihko, penaali ja laskin kun kaikki oppimateriaalit olivat jo kännykässä mukana. Nyt pääsiäislomalle lähtiessäni pakkasinkin mukaan eximian fysiikan- ja kemiankirjat sekä lukion biologia 4:sen. Kirjoihin tottumiseen taitaa kuitenkin mennä hetki, sillä niiden avaaminen tuntuu huomattavasti työläämmältä kuin kännykän esille ottaminen. Myös yhteishaku päättyi tällä viikolla. Monet saattoivat jo nähdä erinäisiä ahdistusta lisääviä ja kauhun partaalle olevia hakijatilastoja: Helsinkiin haki 2000 enemmän kuin edellisvuonna ja Kuopioon

Haku on nyt tehty. Tärisevin käsin valitsin opintopolusta ensimmäiseksi hakukohteekseni Tampereen yliopiston lääketieteen lisensiaatin tutkinnon. Mielessä pyöri monia asioita: mitä jos olen huono opiskelija, mitä jos minusta tulee huono lääkäri, entä jos en pidä edes lääkiksessä olosta? Suurimpana kysymyksenä mielessäni oli kuitenkin entä jos en pääse tänäkään vuonna sisään? Kemian opiskelu puuduttaa jo tosissaan. Olen alkanut ärsyyntymään jatkuvasta integroinnista ja derivoinnista, siitä miten joka asialle on poikkeus jota ei kerrota luennoilla mutta joka pitäisi kuitenkin osata. Fysikaalisessa kemiassa tehtävät ovat jo todella haastavia ja kakkoskurssin kaavakokoelmaa tutkiessa alkoi itkettää kun huomasi siellä todennäköisyysjakaumia ja muuta ikävää. Muutenkin kemistin työmahdollisuuksia miettiessä alkaa tuntua entistä enemmän siltä, että tämä ala ei ole minua varten. Haluan päästä kouluun, jossa opiskeltava asia innostaa jälleen ja josta haluan valmistua. Lääkärin työssä kiehtoo

Opiskelu on jäänyt nyt muutamalta päivältä vähemmälle sairastumisen takia. Tällaisten takapakkien takia onkin entistä tärkeämpää panostaa enemmän opiskelun laatuun, jotta asiat jäävät tarpeeksi hyvin mieleen. Opiskelutyylejä on yhtä monta kuin opiskelijoita ja ehkä juuri sen takia haluan jakaa teille oman opiskelutyylini, jotta voitte napsia siitä vinkkejä itsellenne. Fysiikka Fysiikassa luen teoriasta tällä hetkellä vain mafyn lyhyet briiffaukset joka aiheesta. Minulla on jo valmiiksi vahva teoriapohja, mutta tietyt asiat meinaavat unohtua koko ajan. Näille asioille pyrin keksimään mahdollisimman typeriä muistisääntöjä jotta ne viimeinkin jäisivät kallon pohjalle pysyvästi: esimerkiksi impulssiperiaate I = Fdt = dp -> läskipepun impulssi, sillä Fdt muistuttaa sanaa fat ja p:stä tulee ensimmäisenä peppu mieleen. Tärkeintä minulle on laskeminen. Teen tehtäviä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman vaikeita. Kertaan kuitenkin ensin kaikki aihealueet (ensi viikolla pitäisi olla