Pääsykoepainajaisia ja pääsiäislomaa
"Avaan opintopolun kädet täristen. Tampereen lääketieteellisen tulokset ovat tulleet tänään. Sivu latautuu ja uskallan vilkaista tietokoneen näyttöä: se vilkkuu vihreänä! Jesss pääsin sisään!!
Hetken tuuletusten ja poikaystävälle kertomisen jälkeen sivu alkaa vilkkua uudestaan: tarkastetaan pisteenlaskua. Hymy hyytyy ja mietin, että ei kai sentään. Tottahan minä viimeinkin pääsin opiskelemaan. Yhtäkkiä opintopolku muuttuu punaiseksi: ensimmäinen varasija. Uuden pistelaskusysteemin mukaan en pääsekään kouluun, koska sain tehtävästä 15 huonommat pisteet kuin joku toinen hakija. Maailma musertuu. Opintopolku vilkkuu taas. Vilkaisen sitä ja näen taas vihreän välkkeen: minut valittiin ikuisten lääkispreppaajien isoäidinneliövirkkausryhmään."
Lääketieteelliseen hakeminen on kokonaisvaltainen projekti. Se tulee uniin ja ajatuksiin, päässä pyörivät vain yhtälöt ja alkueliöt. Koko ajan jännittää ja stressaa ja on vaikeaa muistaa levätä tarpeeksi.
Pääsiäisen aikana omat lukuhommani ovat jääneet vähemmälle. Ollaan nyt appivanhempien luona käymässä, joten omaa aikaa ei ole kovinkaan paljon. Sen sijaan olen syönyt hyvin, urheillut ja nukkunut pitkään. Ehkä lepotauko tähän väliin onkin hyvä ja tervetullut juttu, sillä ennen pääsiäistä asiat alkoivat jo sekoittumaan päässäni ja unohdin yksinkertaisiakin asioita. Nuo oireet ovat tuttuja lukioajoilta, sillä silloin ahdistushäiriön aikaan unohdin todella paljon asioita enkä pystynyt pitämään kaikkia lankoja käsissä kerralla. Nyt muutaman päivän levänneenä huomaan taas muistavani asioita, jotka oli todella vaikea muistaa muutama päivä sitten. Esimerkiksi kolekystokiniinin nimi oli jotain aivan käsittämättömän vaikeaa, mutta nyt muistan sen helposti. Tieto muuten muuttuu todella nopeaa, sillä lukiossa tunsin sen vielä pankreotsymiininä, mutta nyt se on vanhanaikainen nimitys!
Rentoutukaa kaikki vielä nää pari päivää, sillä kohta saa taas painaa täysillä loppuun asti!
Hetken tuuletusten ja poikaystävälle kertomisen jälkeen sivu alkaa vilkkua uudestaan: tarkastetaan pisteenlaskua. Hymy hyytyy ja mietin, että ei kai sentään. Tottahan minä viimeinkin pääsin opiskelemaan. Yhtäkkiä opintopolku muuttuu punaiseksi: ensimmäinen varasija. Uuden pistelaskusysteemin mukaan en pääsekään kouluun, koska sain tehtävästä 15 huonommat pisteet kuin joku toinen hakija. Maailma musertuu. Opintopolku vilkkuu taas. Vilkaisen sitä ja näen taas vihreän välkkeen: minut valittiin ikuisten lääkispreppaajien isoäidinneliövirkkausryhmään."
Lääketieteelliseen hakeminen on kokonaisvaltainen projekti. Se tulee uniin ja ajatuksiin, päässä pyörivät vain yhtälöt ja alkueliöt. Koko ajan jännittää ja stressaa ja on vaikeaa muistaa levätä tarpeeksi.
Pääsiäisen aikana omat lukuhommani ovat jääneet vähemmälle. Ollaan nyt appivanhempien luona käymässä, joten omaa aikaa ei ole kovinkaan paljon. Sen sijaan olen syönyt hyvin, urheillut ja nukkunut pitkään. Ehkä lepotauko tähän väliin onkin hyvä ja tervetullut juttu, sillä ennen pääsiäistä asiat alkoivat jo sekoittumaan päässäni ja unohdin yksinkertaisiakin asioita. Nuo oireet ovat tuttuja lukioajoilta, sillä silloin ahdistushäiriön aikaan unohdin todella paljon asioita enkä pystynyt pitämään kaikkia lankoja käsissä kerralla. Nyt muutaman päivän levänneenä huomaan taas muistavani asioita, jotka oli todella vaikea muistaa muutama päivä sitten. Esimerkiksi kolekystokiniinin nimi oli jotain aivan käsittämättömän vaikeaa, mutta nyt muistan sen helposti. Tieto muuten muuttuu todella nopeaa, sillä lukiossa tunsin sen vielä pankreotsymiininä, mutta nyt se on vanhanaikainen nimitys!
Rentoutukaa kaikki vielä nää pari päivää, sillä kohta saa taas painaa täysillä loppuun asti!
Kommentit
Lähetä kommentti