Kuka minä olen?

Monet tietävät, että kaikkien tie lääkikseen ei ole helppoa ja kivaa vaan pitkä matka, joka useaan otteeseen vie kaikki voimat ja uskon itseensä. Joinakin päivinä haluaa vain luovuttaa ja todeta, että ei minusta ole tähän ja että on turhaa edes yrittää. Joskus taas motivaatio iskee ja tuntuu, että on kaikki mahdollisuudet onnistua. Tämä blogi kertoo minun matkastani lääkikseen ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös opiskeluistani siellä.

Tällä hetkellä opiskelen Tampereen teknillisessä yliopistossa teknis-luonnontieteellisellä eli fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa. Teekkariksi päädyin suoraan lukion jälkeen, kun ensimmänen hakuni 2016 ei tuottanut toivottua tulosta. En kuitekaan halunnut jäädä välivuodelle vaan käyttää aikani hyödyksi, joten hain opiskelemaan myös itseäni toiseksi eniten kiinnostavaa alaa. Halutessani voin siis valmistua hulluksi tiedemieheksi, mikä sopii minuun hyvin!

Viha-rakkaussuhteeni tätä järkälettä kohtaan on jatkunut jo vuoden

Hain tänä keväänä toista kertaa, mutta en usko pääseväni vieläkään sisään. Yliopistosta nyhdettyjen tietojen ja taitojen perusteella kaikki isot tehtävät olivat helppoja, mutta epäonnistuin monien muiden mielestä helpoissa monivalinnoissa. Tänä vuonna minulla oli entistä vähemmän voimia lukea kokeeseen, sillä kärsin ahdistushäiriöstä, joka vuoden tapahtumien lisäksi vei kaiken motivaationi. Häiriöni alkoi jo lukiossa, jonka takia abivuoteni meni niin ja näin. Kumpaankaan hakuun en jaksanut päntätä biologiaa tosissaan, mikä on kaatanut hakemiseni tähän mennessä. Henkilökohtainen elämäni alkaa olemaan kunnossa vasta nyt ja haluankin kirjoittaa tänne myös motivaation uudelleenlöytämisestä todellisten vaikeuksien jälkeen.

Päällisin puolin olen aivan normaali teekkari. Olen 20-vuotias, alunperin Pohjanmaalta kotoisin oleva fyysikonalku. Juhlin, nauran, itken ja tanssin aivan kuin kuka tahansa muu. Olen löytänyt ihmisen, joka rakastaa minua tällaisena ja minulla on ihana kissa, joka mönkii viereen ja karvoittaa koko asunnon onnesta kiehnätessään. Harrastan urheilua, musiikkia, taidetta, elokuvia ja kirjoja.

Lääkishaun lisäksi haluan kertoa täällä myös joitakin asioita opinnoistani, elämästäni ja ajatuksistani. Tervetuloa matkalle kanssani!

-Elina



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten pääsin lääkikseen?

Mun matka lääkikseen on ollut aika pitkä ja vaiheikas. Koulunkäynti on ollut mulle koko elämäni ajan todella helppoa ja pärjäsinkin hyvin vähäisellä opiskelulla aina lukiosta valmistumiseen saakka. Mulla ei siis ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten oikeasti opiskellaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Ylppäreistä mä luin bilsaan, psykologiaan ja kemiaan kirjat kerran läpi, fysiikasta suurimman osan kirjoista kerran ja loppuihin en edes avannut kirjoja kertaakaan lukuloman aikana. Siitä huolimatta mä kirjoitin hyvät arvosanat: äidinkieli L, englanti L, biologia E, psykologia E, ruotsi E, fysiikka E, kemia E ja matikka M. En tosin suosittele samaa taktiikkaa kenellekään, sillä kunnon opiskelu lyhentää lääkishakumatkaa huomattavasti, sillä pääsykokeista ei pääse kovin moni läpi kävelemällä sinne takki auki. Koska mä sain ylppäreistä hyvät arvosanat lähes olemattomalla vaivalla, mä kuvittelin että mulla on todella mahdollisuuksia päästä lääkikseen ekalla hakukerralla. Voi p
Lue lisää

Lukusuunnitelma syksylle

Kuva
Mä sain tänään tehtyä itselleni lukusuunnitelman syksylle. Luin äsken vuoden takaisia fiiliksiä lukusuunnitelmasta ja huvittavaa kyllä mä huomasin ihan älyttömästi yhtäläisyyksiä. Miksipäs niitä ei olisi, jos aihe on vieläkin sama. Viime vuonna mun suurin ongelma oli suunnitelmassa pysyminen. Toisin sanoen en pysynyt siinä ollenkaan. :D Mulla oli suuria suunnitelmia lukea kaikki lukiokirjat jouluun mennessä ja laskea todella paljon. Kuinkas kävikään, yliopisto potkaisikin päähän ja koko syksy meni kursseista selviytymiseen. Suuri osa keväästäkin meni samoissa merkeissä ja kun keväällä vielä luin pääsykokeisiin niin paljon kuin ehdin, oli henkinen väsymys taattu pääsykokeeseen mennessä. En ole kertonut tästä vielä aiemmin kenellekään, mutta pääsykoetilanteessa jännitin ja stressasin niin paljon, että mua rupesi huimaamaan eikä ruokakaan oikein maistunut. Selkeästi tarvitsen siis enemmän treeniä itse pääsykoetilanteesta, sillä en ole koskaan ollut koejännittäjä mutta pääsykoe 2018 osoi
Lue lisää

Mitä lääkiksen ekana vuonna opitaan?

Kuva
Eka vuosi meni ihan hurjan nopeasti, viimeinen tentti tuli ja meni ja nyt ollaankin jo 1/6 lääkäreitä. Mä halusin tehdä teille nyt pienen koonnin siitä, mitä ekana vuonna tulikaan oikeasti opittua. Ihan ensimmäisenä ehkä oppi, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. :D Olenkin ottanut tavoitteekseni kysyä aina, kun on vähänkään epäselviä asioita, vaikka joskus kysyminen saattaakin tuntua vähän tyhmältä. Jonain päivänä se mun tyhmä kysymys voi vielä pelastaa jonkun hengen. "Se joka kysyy, on tyhmä vain hetken. Se joka ei kysy, on tyhmä lopun ikäänsä!" Toinen asia joka tuli huomattua, on että oppimistapoja on oikeasti yhtä monta kuin oppijoita. Jotkut kirjoittavat luennoilla tietokoneella muistiinpanoja, toiset lisäävät tabletilla dioihin pieniä juttuja ja kolmannet luottavat perinteisesti kynään ja paperiin. On siis ihan turha ajatella, että joku opiskelee "väärin" jos tapa vain on erilainen kuin sinulla itselläsi. Lääkikseen saapuessa tosin omia oppimistapoja p
Lue lisää