Teekkarista lääkäriksi

Tällä viikolla piti lukea 15 tuntia. Sait kasaan vain kahdeksan. Ahdistaa ja suututtaa: nyt ollaan taas aikataulusta jäljessä. Epätoivo meinaa iskeä. Ei musta tällaisena lusmuna voi lääkäriä tulla. Joillekin ylläoleva teksti voi kuulostaa vähän liiankin tutulta. Viikosta toiseen laahataan aikataulusta jäljessä ja stressataan, kun asetetuista tavoitteista ei pystytäkään pitämään kiinni. Mitäpä jos laskettujen tuntien sijaan siirtyisitkin laskemaan ymmärrettyjä asioita? Monista lääkisbloggaajista poiketen mä en aio koskaan laittaa blogiini perinteistä viikkokatsausta. Mä en aio kertoa teille kuinka monta tuntia tarkalleen olen lukenut, koska useimmiten en tiedä sitä. Mafy tottakai laskee osan ajasta, mutta muita ylimääräisiä juttuja mä en laske. Syy tähän on se, että mun lukuaikatauluni ei pohjaudu laskettuihin tunteihin vaan läpikäytyihin asioihin. Mä en aseta tavoitteita, että tänään lasken kolme tuntia fysiikkaa ja kaksi tuntia kemiaa. Mä vaan katson, mitkä aiheet haluan käydä lop...

"Pääsitkö? Ai et vieläkään." Tuntuu pahalta, kun unelma murskaantuu kerran. Kun se murskaantuu toisen kerran ja vielä kolmannenkin. Kun kolme kertaa joudut kertomaan perheelle ja ystäville, että et päässyt sisään. Että menet toiseen kouluun. Aloitat siellä toisenkin vuoden. Että jäät kolmannen vuoden kohdalla välivuodelle, koska nyt saa riittää. Nyt saa riittää se, että ei ole käyttänyt 100% opiskelustaan pääsykokeelle. Että nyt neljännellä kerralla aiot pistää kaiken peliin. Ostat valmennuskurssin, pyydät töistä jo syksyllä lukulomaa keväälle ja valmistaudut ylittämään itsesi. Vaikka et oikeasti haluaisi kertoa kenellekään, että haet jo neljättä kertaa. Tosi moni meistä kohtaa hakuprosessin aikana epäilyksiä perheen tai kavereiden suunnalta. Joku saattaa ehdottaa, että kannattaisiko jo luovuttaa. Toinen on innoissaan kun aloitat toisen koulun: nythän se meidän Pertti-Jannika valmistuu kun koulun aloitti. Kolmas sanoo suoraan, että olet liian tyhmä. Mutta ketä oikeasti ki...

Mä sain tänään tehtyä itselleni lukusuunnitelman syksylle. Luin äsken vuoden takaisia fiiliksiä lukusuunnitelmasta ja huvittavaa kyllä mä huomasin ihan älyttömästi yhtäläisyyksiä. Miksipäs niitä ei olisi, jos aihe on vieläkin sama. Viime vuonna mun suurin ongelma oli suunnitelmassa pysyminen. Toisin sanoen en pysynyt siinä ollenkaan. :D Mulla oli suuria suunnitelmia lukea kaikki lukiokirjat jouluun mennessä ja laskea todella paljon. Kuinkas kävikään, yliopisto potkaisikin päähän ja koko syksy meni kursseista selviytymiseen. Suuri osa keväästäkin meni samoissa merkeissä ja kun keväällä vielä luin pääsykokeisiin niin paljon kuin ehdin, oli henkinen väsymys taattu pääsykokeeseen mennessä. En ole kertonut tästä vielä aiemmin kenellekään, mutta pääsykoetilanteessa jännitin ja stressasin niin paljon, että mua rupesi huimaamaan eikä ruokakaan oikein maistunut. Selkeästi tarvitsen siis enemmän treeniä itse pääsykoetilanteesta, sillä en ole koskaan ollut koejännittäjä mutta pääsykoe 2018 osoi...

Mä päätin tehdä itselleni studygramin. Mun suurin synti opiskelujen suhteen on laiskuus, ja sitä mä haluan nyt korjata. :) Suunnitelmissa on siis, että kun on "pakko" ottaa kuvia instagramiin aina silloin tällöin niin kirjat tulee avattua entistä useammin ja monipuolisemmin sekä opiskeluissa edettyä ihan uudella tavalla. Eihän sitä sovi samasta kirjan sivusta tai mind mapista ottaa kuvaa. ;) Instagramiin mä voin myös jakaa yksittäisiä vinkkejä opiskeluun sekä energian ja motivaation ylläpitämiseen esim. välipalojen, rentoutumisen ja muun lisäksi. Mä toivon että instatili motivoi myös teitä muita samassa tilanteessa olevia lukemaan ja rentoutumaan sopivassa suhteessa. Rentoa kesän loppua kaikille! :)

Taas tässä tilanteessa. Jo kolmannen kerran elämässäni hain epäonnistuneen pääsykokeen yliopistolta syynättäväksi. Virheistähän oppii ja mä olen tehnyt niitä rutosti ainakin koepapereita vilkuillessa. Nyt aionkin avata ne mun kirotut heikkoudet tänne blogin puolelle jotta voin viimeinkin ottaa asiat haltuun ensi vuotta ajatellen. Missä siis meni pieleen? Biologia Bilsassa mun suurin ongelma oli tarkan tiedon puute. Monivalinnoissa luulin päätelleeni oikein hengitykseen ja ties mihin liittyvät tehtävät, mutta pieleenhän se meni. Monivalinnoista sain yleisestikin paljon miinuspisteitä turhan arvailun takia. Keräsin kuitenkin kasaan 40 pistettä, eli huimaa kehitystä on tapahtunut! Nyt täytyy vain oppia jättämään vastaamatta jos ei oikeasti tiedä. Veriryhmätehtävä meni multa pieleen, koska luin tehtävänannon väärin. Valkosolutehtävä meni erinomaisesti mutta ympäristömyrkkytehtävästä nappasin pyöreän nollan kuten varmaan moni muukin. :D Hormonitehtävä meni muuten hyvin, mutta sotkin pa...

Pääsykokeen tulokset tulivat eilen. Kuten jo kokeen jälkeen uskoin, pisteeni eivät riittäneet koulupaikkaan. Sain 79,541 yhteispistettä kun alin hyväksytty oli 93,011 ja 47,541 koepistettä kun olisin tarvinnut 62,652. Alkupisteitä mulla on siis 32 rivillä LLEE. Raakapisteitä skaalauskertoimella (0,3977928) laskettuna mulla olis siis ensisijaisuuspiste vähennettynä 117,0. Onhan se huimat puoli pistettä enemmän kuin viime vuonna. :D En tiedä pitäisikö itkeä, nauraa vai muuttaa Himalajalle laamapaimeneksi. Viime vuonna en kuitenkaan lukenut käytännössä ollenkaan ja tämän kevään raadoin apinan raivolla. Kaikki lukutunnit tuottivat puolen pisteen korotuksen. Ei siis todellakaan ollut mun koe tämä. Ensi viikolla käyn hakemassa mun kokeen yliopistolta ja analysoin sitä tarkemmin. Aion myös tilata mafynetin, jäädä välivuodelle ja lukea koko vuoden, vähän joka päivä. Poikaystävä ehdotti, että yksikin lasku päivässä luo rytmiä ja etenemisen tunnetta. Kymmenessä kuukaudessa yksi lasku päivässä ...

Enää 12 päivää pääsykokeeseen. Joka toinen hetki olen innosta pinkeänä: perhana mustahan tulee lääkäri!  Joka toinen hetki epävarmuus iskee: entä jos ei tulekaan? Tän kevään aikana oon laskenut enemmän laskuja kuin minään aikaisempana. Olen panostanut biologiaan ja harjoitellut koetilannetta. Olen miettinyt koestrategiaa ja tarttunut fysiikassa ja kemiassa inhokkialueisiini. Nyt alkavat jopa puskuriliuokset ja saostuminen olla hallussa. Orgaanisen kemian labrakurssistakin pasahti nelonen kouraan ja tämän päivän fysiologian tentissä muistin viimeinkin nefronin toiminnan kunnolla. Kuitenkin kerrattavaa olisi vielä vaikka muille jakaa. Mites ne kasvit, ympäristömyrkyt ja polymeerit? Ehkä pitää vain hyväksyä, että kaikkea ei ehdi kerrata eikä edes voi osata. Viimeiset päivät aion vielä laskea niitä alueita, joissa olen heikompi sekä lukea nopeasti läpi biologiasta ne asiat, joita en ole vielä kunnolla kerrannut. Kertaan myös tärkeimmät teoriat ja biologiasta toivon mukaan vielä kai...