Kun innostus ja paniikki kasvavat

Enää 12 päivää pääsykokeeseen. Joka toinen hetki olen innosta pinkeänä: perhana mustahan tulee lääkäri! Joka toinen hetki epävarmuus iskee: entä jos ei tulekaan?

Tän kevään aikana oon laskenut enemmän laskuja kuin minään aikaisempana. Olen panostanut biologiaan ja harjoitellut koetilannetta. Olen miettinyt koestrategiaa ja tarttunut fysiikassa ja kemiassa inhokkialueisiini. Nyt alkavat jopa puskuriliuokset ja saostuminen olla hallussa. Orgaanisen kemian labrakurssistakin pasahti nelonen kouraan ja tämän päivän fysiologian tentissä muistin viimeinkin nefronin toiminnan kunnolla.

Kuitenkin kerrattavaa olisi vielä vaikka muille jakaa. Mites ne kasvit, ympäristömyrkyt ja polymeerit? Ehkä pitää vain hyväksyä, että kaikkea ei ehdi kerrata eikä edes voi osata. Viimeiset päivät aion vielä laskea niitä alueita, joissa olen heikompi sekä lukea nopeasti läpi biologiasta ne asiat, joita en ole vielä kunnolla kerrannut. Kertaan myös tärkeimmät teoriat ja biologiasta toivon mukaan vielä kaikki (oletettavasti) tärkeimmät asiat. Pelottaa, että kertaamatta jää asioita, joita tän vuoden kokeessa kysytään.

Motivaatio on kuitenkin just nyt korkealla joten aivan ärsyttää, miten viikonloppuna joutuu käydä töissä pari lyhyttä vuoroa tekemässä. Toisaalta ehkä siellä aivot tuulettuvat. :D Koitan psyykata itelleni parhaillaan asennetta, jolla mennään läpi harmaan kiven. Ens syksynä mä aion nimittäin joka arkipäivä nousta Hervannassa bussiin ja hypätä kyydistä vasta Kaupin kampuksella. ;)

Tsemppiä viimeisiin hetkiin, me tehdään se!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten pääsin lääkikseen?

Mun matka lääkikseen on ollut aika pitkä ja vaiheikas. Koulunkäynti on ollut mulle koko elämäni ajan todella helppoa ja pärjäsinkin hyvin vähäisellä opiskelulla aina lukiosta valmistumiseen saakka. Mulla ei siis ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten oikeasti opiskellaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Ylppäreistä mä luin bilsaan, psykologiaan ja kemiaan kirjat kerran läpi, fysiikasta suurimman osan kirjoista kerran ja loppuihin en edes avannut kirjoja kertaakaan lukuloman aikana. Siitä huolimatta mä kirjoitin hyvät arvosanat: äidinkieli L, englanti L, biologia E, psykologia E, ruotsi E, fysiikka E, kemia E ja matikka M. En tosin suosittele samaa taktiikkaa kenellekään, sillä kunnon opiskelu lyhentää lääkishakumatkaa huomattavasti, sillä pääsykokeista ei pääse kovin moni läpi kävelemällä sinne takki auki. Koska mä sain ylppäreistä hyvät arvosanat lähes olemattomalla vaivalla, mä kuvittelin että mulla on todella mahdollisuuksia päästä lääkikseen ekalla hakukerralla. Voi p
Lue lisää

Lukusuunnitelma syksylle

Kuva
Mä sain tänään tehtyä itselleni lukusuunnitelman syksylle. Luin äsken vuoden takaisia fiiliksiä lukusuunnitelmasta ja huvittavaa kyllä mä huomasin ihan älyttömästi yhtäläisyyksiä. Miksipäs niitä ei olisi, jos aihe on vieläkin sama. Viime vuonna mun suurin ongelma oli suunnitelmassa pysyminen. Toisin sanoen en pysynyt siinä ollenkaan. :D Mulla oli suuria suunnitelmia lukea kaikki lukiokirjat jouluun mennessä ja laskea todella paljon. Kuinkas kävikään, yliopisto potkaisikin päähän ja koko syksy meni kursseista selviytymiseen. Suuri osa keväästäkin meni samoissa merkeissä ja kun keväällä vielä luin pääsykokeisiin niin paljon kuin ehdin, oli henkinen väsymys taattu pääsykokeeseen mennessä. En ole kertonut tästä vielä aiemmin kenellekään, mutta pääsykoetilanteessa jännitin ja stressasin niin paljon, että mua rupesi huimaamaan eikä ruokakaan oikein maistunut. Selkeästi tarvitsen siis enemmän treeniä itse pääsykoetilanteesta, sillä en ole koskaan ollut koejännittäjä mutta pääsykoe 2018 osoi
Lue lisää

Mitä lääkiksen ekana vuonna opitaan?

Kuva
Eka vuosi meni ihan hurjan nopeasti, viimeinen tentti tuli ja meni ja nyt ollaankin jo 1/6 lääkäreitä. Mä halusin tehdä teille nyt pienen koonnin siitä, mitä ekana vuonna tulikaan oikeasti opittua. Ihan ensimmäisenä ehkä oppi, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. :D Olenkin ottanut tavoitteekseni kysyä aina, kun on vähänkään epäselviä asioita, vaikka joskus kysyminen saattaakin tuntua vähän tyhmältä. Jonain päivänä se mun tyhmä kysymys voi vielä pelastaa jonkun hengen. "Se joka kysyy, on tyhmä vain hetken. Se joka ei kysy, on tyhmä lopun ikäänsä!" Toinen asia joka tuli huomattua, on että oppimistapoja on oikeasti yhtä monta kuin oppijoita. Jotkut kirjoittavat luennoilla tietokoneella muistiinpanoja, toiset lisäävät tabletilla dioihin pieniä juttuja ja kolmannet luottavat perinteisesti kynään ja paperiin. On siis ihan turha ajatella, että joku opiskelee "väärin" jos tapa vain on erilainen kuin sinulla itselläsi. Lääkikseen saapuessa tosin omia oppimistapoja p
Lue lisää