Miksi epäonnistuin?
Tärkein syy on tietenkin se, että en lukenut melkein yhtään. Koko vuoden yritin löytää motivaatiota, mutta raskas ero syksyllä ja kodittomaksi asuntohuijarin takia joutuminen keväällä lannistivat ja veivät kaiken motivaation. Mielenterveyteni oli kovilla ja se näkyi myös opiskelussa. Nukahdin joka ikinen kerta, kun otin kirjan käteeni. Loppukevään ja alkukesän aikana olen taas löytänyt itseni ja motivaationi vahvempana kuin koskaan. Haluan kuitenkin vielä käydä läpi kokeeni, jotta saan vahvistusta ensi vuoden lukusuunnitelmalleni.
Kävin eilen hakemassa kopion pääsykokeestani yliopistolta. Pisteiden lasku osoitti minun saaneen 116,5 raakapistettä eli olisin tarvinnut 30,5 pistettä lisää päästäkseni Tampereelle. Kovin paikka oli huomata, että olisin päässyt heittämällä sisään eläinlääkikseen. Se oli unelmani niin kauan, että kävin jopa eläinlääketieteellisen lukion, jonka aikana päätinkin elukan sijaan hakea Tampereelle. Mistä siis Tampereelle pääsy jäi kiinni?
Yksinkertaisesti en lukenut tarpeeksi biologiaa. Tehtävät 8-13 käsittelivät melko helppoja biologiankysymyksiä lukuunottamatta ihan älytöntä risteytystehtävää, josta tosin onnistuin repimään kaksi pistettä. Sukupuolitehtävästä sain yhdeksän pistettä, mikä oli ilmeisesti ihan hyvin. En kuitenkaan osannut ihon kerroksia ja rakenteita, maksan tehtäviä tai mitokondriotehtävää, joista kaikista raavin kasaan muutaman pisteen. Täydennystehtävä 11 oli kuitenkin helppo, ja ainoa pistemenetys taisi tulla nerokkaasti nimeämästäni "sähkötyksestä", joka ei ole kovin tieteellinen termi millään mittapuulla. Myös monivalinnat menivät minulta melko huonosti ja niitä varten pitää petrata ensi vuonna.
Fysiikan tehtävät menivät minulta yllätyksekseni erittäin hyvin. Sain täydet pisteet t3:sta eli kuulatehtävästä sekä monien inhoamasta virtapiiritehtävästä. Myös t6:sta sain melkein täydet pisteet, vaikka monet eivät ymmärtäneet lämpömittarin toimintaa. Pari pistettä meni huolimattomuusvirheistä d ja e kohdissa. Myös muissa fysiikantehtävissä menetin lähinnä yhden tai muutaman pisteen.
Kemia oli tässä kokeessa minulle vaikeampaa kuin fysiikka vaikka sain niistäkin tehtävistä hyviä pisteitä. Ainoa tehtävä koko kokeessa, josta sain nolla pistettä, oli tehtävä 16 eli se, jossa oli monimutkaisia molekyylejä. Tämän tehtävän kuitenkin jätin koetta tehdessäni viimeiseksi ja teinkin sen reilusti alle kymmenessä minuutissa. Myös viimeinen tehtävä tuotti harmaita hiuksia: sain a-kohdan oikein, mutta b-kohdasta surulliset nolla pistettä.
Kävin eilen hakemassa kopion pääsykokeestani yliopistolta. Pisteiden lasku osoitti minun saaneen 116,5 raakapistettä eli olisin tarvinnut 30,5 pistettä lisää päästäkseni Tampereelle. Kovin paikka oli huomata, että olisin päässyt heittämällä sisään eläinlääkikseen. Se oli unelmani niin kauan, että kävin jopa eläinlääketieteellisen lukion, jonka aikana päätinkin elukan sijaan hakea Tampereelle. Mistä siis Tampereelle pääsy jäi kiinni?
Yksinkertaisesti en lukenut tarpeeksi biologiaa. Tehtävät 8-13 käsittelivät melko helppoja biologiankysymyksiä lukuunottamatta ihan älytöntä risteytystehtävää, josta tosin onnistuin repimään kaksi pistettä. Sukupuolitehtävästä sain yhdeksän pistettä, mikä oli ilmeisesti ihan hyvin. En kuitenkaan osannut ihon kerroksia ja rakenteita, maksan tehtäviä tai mitokondriotehtävää, joista kaikista raavin kasaan muutaman pisteen. Täydennystehtävä 11 oli kuitenkin helppo, ja ainoa pistemenetys taisi tulla nerokkaasti nimeämästäni "sähkötyksestä", joka ei ole kovin tieteellinen termi millään mittapuulla. Myös monivalinnat menivät minulta melko huonosti ja niitä varten pitää petrata ensi vuonna.
Fysiikan tehtävät menivät minulta yllätyksekseni erittäin hyvin. Sain täydet pisteet t3:sta eli kuulatehtävästä sekä monien inhoamasta virtapiiritehtävästä. Myös t6:sta sain melkein täydet pisteet, vaikka monet eivät ymmärtäneet lämpömittarin toimintaa. Pari pistettä meni huolimattomuusvirheistä d ja e kohdissa. Myös muissa fysiikantehtävissä menetin lähinnä yhden tai muutaman pisteen.
Kemia oli tässä kokeessa minulle vaikeampaa kuin fysiikka vaikka sain niistäkin tehtävistä hyviä pisteitä. Ainoa tehtävä koko kokeessa, josta sain nolla pistettä, oli tehtävä 16 eli se, jossa oli monimutkaisia molekyylejä. Tämän tehtävän kuitenkin jätin koetta tehdessäni viimeiseksi ja teinkin sen reilusti alle kymmenessä minuutissa. Myös viimeinen tehtävä tuotti harmaita hiuksia: sain a-kohdan oikein, mutta b-kohdasta surulliset nolla pistettä.
Mitä opin tästä ja mitä teen ensi vuonna toisin?
-Luen kunnolla. Ilmiselvää mutta pakollista, jos haluaa tosissaan päästä sisään. Nyt olen löytänyt motivaationi uudestaan, joten uskon pystyväni siihen.
-Luen biologiaa. Jo kaksi vuotta biologia on jäänyt taka-alalle, sillä en ole jaksanut opetella asioita uudestaan sen jälkeen, kun lukiossa vedin joka kurssista kympin. Nyt aion panostaa biologiaan tosissaan ja aloittaa sen opiskelun jo syksyllä.
-Lasken enemmän. Tänä vuonna laskin valehtelematta yhteensä ehkä 20 fysiikan ja kemian tehtävää, jotka eivät kuuluneet opintoihini. Kokeessa osasin sen takia, koska opiskelen alaa. Tänä vuonna aion osata kaiken niin hyvin kuin mahdollista, ja se tarkoittaa rautaistakin rautaisempaa laskurutiinia.
-Panostan myös nippelitietoon. Olen aina oppinut kaiken äärimmäisen helposti, joten tiedän pystyväni tähän muun lukemisen ohella. Aion tutkia asioita paljon lukiokirjoja laajemmin samalla kun luen perusasioita, jotta tietämykseni syventyy entisestään.
-Jätän kaiken pahan omaan arvoonsa. Elämäni on viimeisen neljän vuoden aikana ollut välillä niin vaikeaa, että en ihmettele, miksi olen välillä murtunut sen alla. Nyt kun alan olla kunnossa, olen tehnyt päätöksen. Heittäköön elämä miten paljon vaikeuksia eteeni, minä nousen niiden kaikkien yläpuolelle ja voitan. Bring it on.
Minusta tuntuu, että sinuun ei tarvitse paljoakaan tuosta petrata kun opiskelet jo alaa. Omistat varmasti sen tärkeimmän eli kyvyn ymmärtää ja oppia näitä asioita! Uskon kyllä vahvasti sisäänpääsyysi.
VastaaPoistaElämän koettelemuksesi kuulostavat samoilta mitä olen myös itse joutunut kokemaan. Toivottavasti tuleva vuosi on meille molemmille elämää muuttava; ei vain lääkiksen kannalta vaan muutenkin. Uskon, että sisäänpääseminen valaa niin paljon itseluottamusta ja muutenkin vahvistaa ihmisenä, että elämä näyttää erilaiselta muutenkin kuin tulevan ammatin takia! <3
Tsemppiä matkaan, kuljetaan yhdessä.
Kiitos kovasti tsemppaamisesta, se merkitsee aina paljon :) Opiskelut tuovat kyllä valtavasti hyötyä, en varmasti olisi päässyt näin pitkälle ilman tätä koulua! Toivon kovasti että ovet aukeavat meille molemmille ensi vuonna, vuosi tuo jo paljon kasvua ja ymmärrystä elämään :)
PoistaSulla on kyllä tosi hyvät lähtökohdat! Uskon, että menet heittämällä sisään ensi keväänä :) . Tuosta fysiikan (ja tietty kemiankin) osaamisesta on varmasti valtava apu, se varmaan yleisesti on hakijoille hankalin aine. Itselläni on kovasti petraamista siinä, mutta ei ihmekään kun en ole sitä lukiossa opiskellut lainkaan. Ja opiskelu ylipäätään on vähän unohduksissa kun yliopisto-opinnoistakin on jo aikaa :D .Tsemppiä valmistautumiseen!
VastaaPoistaKiitos! Monet tuttuni ovat aloittaneet nollatasolta ja osaavat todella hyvin, varmasti sinäkin saat opiskelusta jälleen kiinni kunhan pääsee taas rytmiin asian kanssa. Ikinä ei kannata myöskään lannistua, itse meinasin lukiossa tipahtaa kärryiltä fysiikan kanssa jo neljännen kurssin kohdalla mutta tässä sitä ollaan, lukemassa kyseistä ainetta yliopistossa. :)
PoistaWou, tosi rankkoja juttuja olet kyllä joutunut kokemaan ! Tällä kirjoittelee toinen teekkarikäännynnäinen, pääsin tänä vuonna Helsinkiin yleiselle. Oli pakko tulla kommaamaan tsempit, sulla on tosi hyvä pohja hakemista varten! Ja ei kannata murehtia vaikkei olisikaan varaa kalliisiin valmentautumismatskuihin - sisään pääse aivan hyvin ilmankin. Jostain blogista muistan lukeneeni että sisään pääsee sinä vuonna kun laittaa tosissaan kaiken peliin (ja tietty on henkisesti vahvassa paikassa, lukukevät on tosi rankka). Ootko miettinyt että jättäisit kevään ajaksi DI-opinnot taka-alalle ? Itse oon valmistunu Otaniemestä 2014 ja hain ekan kerran 2016. Eniten mua ehkä nyt harmittaa etten jo opiskeluaikana hakenu tosissani. Jos kiinnostaa lueskella Helsingissä opiskelusta (meillä on myös PBL kuten Tamperella), kirjoittelen tällaista blogia: http://matamimedisiina.blogspot.fi . Noista DI-opinnoista on varmasti tosi paljon hyötyä pääsykokeessa, itse ainakin koin että menin tänä vuonna sisään ihan puhtaasti mun dippainssiaivoilla. Tosi paljon tsemii ens vuoteen, you can do it!
VastaaPoistaHahaa stalkkailin vähän lisää tekstejä :D Palatakseni tuohon edelliseen kysymykseeni opintojen vähentämisestä, en tosiaan tiennyt että luet luonnontieteitä, silloinhan toki kannattaa opiskella kun kyseessä on suoraan pääsykoeaineet. Itse oon valmistunut raksalta niin ne kurssit ei niin hyvin olisi palvelleet pääsykoelukemista. Tosin nykyään kandivaiheessa taitaa olla paljon sellaista yleispätevää, siitä on niin kamalan kauan kun oon lukenut noita fuksikursseja että silloin ne oli vielä hyvin pääainesuuntautuneita.
VastaaPoistaJoo luen tosiaan fykema mutta ensi vuodelle olisi suunnitelmissa ottaa paljon kemiaa (tuntuu minulle paljon helpommalta kuin muut aineet) ja mahdollisesti pääyliopistolta jotain biologian tapaista :) Kiitos kovasti tsempeistä! Jos saan syksylle tarpeeksi kursseja niin todennäköisesti keväällä voin ottaa ihan vain pari kurssia opintotuen saamiseksi, jolloin lukuaikaa olisi enemmän :) Pitääpä käydä vilkaisemassa sinunkin blogiasi! Toivottavasti fuksivuotesi alkaa ihan huippuhyvin siellä :)
Poista