Pääsykoepainajaisia ja pääsiäislomaa

"Avaan opintopolun kädet täristen. Tampereen lääketieteellisen tulokset ovat tulleet tänään. Sivu latautuu ja uskallan vilkaista tietokoneen näyttöä: se vilkkuu vihreänä! Jesss pääsin sisään!!

 Hetken tuuletusten ja poikaystävälle kertomisen jälkeen sivu alkaa vilkkua uudestaan: tarkastetaan pisteenlaskua. Hymy hyytyy ja mietin, että ei kai sentään. Tottahan minä viimeinkin pääsin opiskelemaan. Yhtäkkiä opintopolku muuttuu punaiseksi: ensimmäinen varasija. Uuden pistelaskusysteemin mukaan en pääsekään kouluun, koska sain tehtävästä 15 huonommat pisteet kuin joku toinen hakija. Maailma musertuu. Opintopolku vilkkuu taas. Vilkaisen sitä ja näen taas vihreän välkkeen: minut valittiin ikuisten lääkispreppaajien isoäidinneliövirkkausryhmään."

 Lääketieteelliseen hakeminen on kokonaisvaltainen projekti. Se tulee uniin ja ajatuksiin, päässä pyörivät vain yhtälöt ja alkueliöt. Koko ajan jännittää ja stressaa ja on vaikeaa muistaa levätä tarpeeksi.

Pääsiäisen aikana omat lukuhommani ovat jääneet vähemmälle. Ollaan nyt appivanhempien luona käymässä, joten omaa aikaa ei ole kovinkaan paljon. Sen sijaan olen syönyt hyvin, urheillut ja nukkunut pitkään. Ehkä lepotauko tähän väliin onkin hyvä ja tervetullut juttu, sillä ennen pääsiäistä asiat alkoivat jo sekoittumaan päässäni ja unohdin yksinkertaisiakin asioita. Nuo oireet ovat tuttuja lukioajoilta, sillä silloin ahdistushäiriön aikaan unohdin todella paljon asioita enkä pystynyt pitämään kaikkia lankoja käsissä kerralla. Nyt muutaman päivän levänneenä huomaan taas muistavani asioita, jotka oli todella vaikea muistaa muutama päivä sitten. Esimerkiksi kolekystokiniinin nimi oli jotain aivan käsittämättömän vaikeaa, mutta nyt muistan sen helposti. Tieto muuten muuttuu todella nopeaa, sillä lukiossa tunsin sen vielä pankreotsymiininä, mutta nyt se on vanhanaikainen nimitys!

Rentoutukaa kaikki vielä nää pari päivää, sillä kohta saa taas painaa täysillä loppuun asti!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten pääsin lääkikseen?

Mun matka lääkikseen on ollut aika pitkä ja vaiheikas. Koulunkäynti on ollut mulle koko elämäni ajan todella helppoa ja pärjäsinkin hyvin vähäisellä opiskelulla aina lukiosta valmistumiseen saakka. Mulla ei siis ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten oikeasti opiskellaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Ylppäreistä mä luin bilsaan, psykologiaan ja kemiaan kirjat kerran läpi, fysiikasta suurimman osan kirjoista kerran ja loppuihin en edes avannut kirjoja kertaakaan lukuloman aikana. Siitä huolimatta mä kirjoitin hyvät arvosanat: äidinkieli L, englanti L, biologia E, psykologia E, ruotsi E, fysiikka E, kemia E ja matikka M. En tosin suosittele samaa taktiikkaa kenellekään, sillä kunnon opiskelu lyhentää lääkishakumatkaa huomattavasti, sillä pääsykokeista ei pääse kovin moni läpi kävelemällä sinne takki auki. Koska mä sain ylppäreistä hyvät arvosanat lähes olemattomalla vaivalla, mä kuvittelin että mulla on todella mahdollisuuksia päästä lääkikseen ekalla hakukerralla. Voi p
Lue lisää

Lukusuunnitelma syksylle

Kuva
Mä sain tänään tehtyä itselleni lukusuunnitelman syksylle. Luin äsken vuoden takaisia fiiliksiä lukusuunnitelmasta ja huvittavaa kyllä mä huomasin ihan älyttömästi yhtäläisyyksiä. Miksipäs niitä ei olisi, jos aihe on vieläkin sama. Viime vuonna mun suurin ongelma oli suunnitelmassa pysyminen. Toisin sanoen en pysynyt siinä ollenkaan. :D Mulla oli suuria suunnitelmia lukea kaikki lukiokirjat jouluun mennessä ja laskea todella paljon. Kuinkas kävikään, yliopisto potkaisikin päähän ja koko syksy meni kursseista selviytymiseen. Suuri osa keväästäkin meni samoissa merkeissä ja kun keväällä vielä luin pääsykokeisiin niin paljon kuin ehdin, oli henkinen väsymys taattu pääsykokeeseen mennessä. En ole kertonut tästä vielä aiemmin kenellekään, mutta pääsykoetilanteessa jännitin ja stressasin niin paljon, että mua rupesi huimaamaan eikä ruokakaan oikein maistunut. Selkeästi tarvitsen siis enemmän treeniä itse pääsykoetilanteesta, sillä en ole koskaan ollut koejännittäjä mutta pääsykoe 2018 osoi
Lue lisää

Mitä lääkiksen ekana vuonna opitaan?

Kuva
Eka vuosi meni ihan hurjan nopeasti, viimeinen tentti tuli ja meni ja nyt ollaankin jo 1/6 lääkäreitä. Mä halusin tehdä teille nyt pienen koonnin siitä, mitä ekana vuonna tulikaan oikeasti opittua. Ihan ensimmäisenä ehkä oppi, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. :D Olenkin ottanut tavoitteekseni kysyä aina, kun on vähänkään epäselviä asioita, vaikka joskus kysyminen saattaakin tuntua vähän tyhmältä. Jonain päivänä se mun tyhmä kysymys voi vielä pelastaa jonkun hengen. "Se joka kysyy, on tyhmä vain hetken. Se joka ei kysy, on tyhmä lopun ikäänsä!" Toinen asia joka tuli huomattua, on että oppimistapoja on oikeasti yhtä monta kuin oppijoita. Jotkut kirjoittavat luennoilla tietokoneella muistiinpanoja, toiset lisäävät tabletilla dioihin pieniä juttuja ja kolmannet luottavat perinteisesti kynään ja paperiin. On siis ihan turha ajatella, että joku opiskelee "väärin" jos tapa vain on erilainen kuin sinulla itselläsi. Lääkikseen saapuessa tosin omia oppimistapoja p
Lue lisää