Teekkarista lääkäriksi

Pääsykokeen tulokset tulivat eilen. Kuten jo kokeen jälkeen uskoin, pisteeni eivät riittäneet koulupaikkaan. Sain 79,541 yhteispistettä kun alin hyväksytty oli 93,011 ja 47,541 koepistettä kun olisin tarvinnut 62,652. Alkupisteitä mulla on siis 32 rivillä LLEE. Raakapisteitä skaalauskertoimella (0,3977928) laskettuna mulla olis siis ensisijaisuuspiste vähennettynä 117,0. Onhan se huimat puoli pistettä enemmän kuin viime vuonna. :D En tiedä pitäisikö itkeä, nauraa vai muuttaa Himalajalle laamapaimeneksi. Viime vuonna en kuitenkaan lukenut käytännössä ollenkaan ja tämän kevään raadoin apinan raivolla. Kaikki lukutunnit tuottivat puolen pisteen korotuksen. Ei siis todellakaan ollut mun koe tämä. Ensi viikolla käyn hakemassa mun kokeen yliopistolta ja analysoin sitä tarkemmin. Aion myös tilata mafynetin, jäädä välivuodelle ja lukea koko vuoden, vähän joka päivä. Poikaystävä ehdotti, että yksikin lasku päivässä luo rytmiä ja etenemisen tunnetta. Kymmenessä kuukaudessa yksi lasku päivässä ...

Tuloksiin on enää kolmisen viikkoa aikaa. Mua jännittää, ahdistaa ja hermostuttaa ne ja se, mitä teen niiden julkaisun jälkeen. Jos en pääse sisään, pitäisi saada tarpeeksi töitä koko ensi vuodelle jotta on rahaa elämiseen mutta sen verran vähän, että on aikaa lukemiselle. Mä en ole koskaan pitänyt välivuotta, sillä pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan TTY:lle. Ensi vuonna pitäisi siis jälleen kerran hypätä syvään veteen ellei käy tosi hyvä tuuri ja koko muu Suomi ole epäonnistunut pääsykokeessa itseäni enemmän. Musta tärkeintä tällaisessa tilanteessa on saada muuta ajateltavaa ja tehdä kunnollinen varasuunnitelma. Mä oon itse viettänyt nyt päiviä lukien, pelaillen, ommellen ja kaupungilla käyden kun töitä on ollut todella vähän tarjolla. Kaiken kukkuraksi mun pyörä pöllittiin, joten piti ostaa uusi (käytetty) ja ollaankin sitten poikakaverin kanssa suhailtu pitkin Hervantaa ja Kaukajärveä kauniissa kesäkelissä. Suunnitelmissa mulla on vielä maalata ainakin yksi taulu tälle kesää kun...