Teekkarista lääkäriksi

Plus ultra (further beyond) on latinaa ja tarkoittaa käytännössä itsensä ylittämistä. Sitä, että on enemmän kuin ulkoapäin näyttää ja vie itsensä äärirajoille tehdäkseen uskomattomia asioita. Se on sitä, mihin me pyritään seuraavan 45 päivän aikana. Seuraava puolitoista kuukautta on lyhyt aika verrattuna siihen, joka on jo takana. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vielä voisi tehdä ihmeitä ja saavuttaa ihan uuden sfäärin ymmärryksessä ja oppimisessa. Mä aion tänään vielä tehdä loppuajalle lukusuunnitelman, jotta mä saan suurimman mahdollisen hyödyn irti jäljellä olevasta ajasta. Mä haluan ehtiä tehdä vielä mahdollisimman paljon hyödyllisiä asioita, joten lukusuunnitelman teko varmasti auttaa puntaroimaan mun tilannetta. Tänä keväänä mä olen nimittäin tehnyt aina viikon suunnitelman kerrallaan mikä on toiminut todella hyvin tähän asti, mutta loppuajaksi mä koen tarvitsevani jotain enemmän. Mafyn kanssa mä olen edistynyt todella hyvin ja olenkin saanut käytyä koko oppimäärän lä...

Tällä viikolla piti lukea 15 tuntia. Sait kasaan vain kahdeksan. Ahdistaa ja suututtaa: nyt ollaan taas aikataulusta jäljessä. Epätoivo meinaa iskeä. Ei musta tällaisena lusmuna voi lääkäriä tulla. Joillekin ylläoleva teksti voi kuulostaa vähän liiankin tutulta. Viikosta toiseen laahataan aikataulusta jäljessä ja stressataan, kun asetetuista tavoitteista ei pystytäkään pitämään kiinni. Mitäpä jos laskettujen tuntien sijaan siirtyisitkin laskemaan ymmärrettyjä asioita? Monista lääkisbloggaajista poiketen mä en aio koskaan laittaa blogiini perinteistä viikkokatsausta. Mä en aio kertoa teille kuinka monta tuntia tarkalleen olen lukenut, koska useimmiten en tiedä sitä. Mafy tottakai laskee osan ajasta, mutta muita ylimääräisiä juttuja mä en laske. Syy tähän on se, että mun lukuaikatauluni ei pohjaudu laskettuihin tunteihin vaan läpikäytyihin asioihin. Mä en aseta tavoitteita, että tänään lasken kolme tuntia fysiikkaa ja kaksi tuntia kemiaa. Mä vaan katson, mitkä aiheet haluan käydä lop...

Mä sain tänään tehtyä itselleni lukusuunnitelman syksylle. Luin äsken vuoden takaisia fiiliksiä lukusuunnitelmasta ja huvittavaa kyllä mä huomasin ihan älyttömästi yhtäläisyyksiä. Miksipäs niitä ei olisi, jos aihe on vieläkin sama. Viime vuonna mun suurin ongelma oli suunnitelmassa pysyminen. Toisin sanoen en pysynyt siinä ollenkaan. :D Mulla oli suuria suunnitelmia lukea kaikki lukiokirjat jouluun mennessä ja laskea todella paljon. Kuinkas kävikään, yliopisto potkaisikin päähän ja koko syksy meni kursseista selviytymiseen. Suuri osa keväästäkin meni samoissa merkeissä ja kun keväällä vielä luin pääsykokeisiin niin paljon kuin ehdin, oli henkinen väsymys taattu pääsykokeeseen mennessä. En ole kertonut tästä vielä aiemmin kenellekään, mutta pääsykoetilanteessa jännitin ja stressasin niin paljon, että mua rupesi huimaamaan eikä ruokakaan oikein maistunut. Selkeästi tarvitsen siis enemmän treeniä itse pääsykoetilanteesta, sillä en ole koskaan ollut koejännittäjä mutta pääsykoe 2018 osoi...